Seuraavat sukujuhlat 5. – 6.8.2017

Tilapäivitys

Sukuseuran hallitus päätti kesällä 2016, että seuraavat Nygrénien sukujuhlat pidetään Vaivion kurssikeskuksessa Pohjois-Karjalassa. Vaivion kurssikeskus sijaitsee vain 15 minuutin ajomatkan päässä Joensuusta. Keskuksen yhteydessä on rantasauna ja uimaranta puhtaassa Viinijärvessä.

Sukujuhlien ajankohta on elokuun ensimmäinen viikonloppu eli 5. – 6.8.2017. Tarkemmat ohjeet ilmoittautumisesta lähetetään suvun jäsenille keväällä kirjepostissa.

Nygrénien sukuseura ry:n hallitus

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012

Vuonna 2012 Nygrénien sukuseura suurin muutos oli kotisivujen uudistaminen. Uudet kotisivut julkaistiin marraskuussa ja sukupuun sähköisen version uudistus tapahtui jo vuoden alussa. Uusi sukupuun versio sisältää tekstien lisäksi myös valokuvia ja joillakin selaimilla myös äänitiedoston kuuntelu on mahdollinen. Sähköistä sukupuuta ja tietokantaa sekä uudistuneita sivuja esiteltiin jäsenille Helsingissä 7.11.2012.

Sukututkimusta jatkettiin monella eri tavalla. Vuonna 2011 tehtyihin DNA-tutkimusten tuloksiin perehdyttiin vuoden 2012 aikana muun muassa tutkimusmessuilla Vantaalla. Sukuseuran jäsen, Abel Nygrénin poika, on antanut geeninäytteen, joka kertoo kantaisä Carl Nygrénin esivanhempien alkuperästä. DNA-näytteitä tarvittaisiin lisää, jotta eri Nygrén-sukujen väliset yhteydet selviäisivät. Vielä ei ole ole selvinnyt Rantalahden Nygrénien ja Kiihtelysvaaran Nygrénien välinen yhteys. Sukuseura pyysikin Tohmajärven seurakunnalta tietoja Ilomantsin nimismies Nygrénin miespuolisista jälkeläisistä. Vain mieslinjassa periytyvä Y-kromosomi kertoo suvun historiaa satoja tai jopa tuhansia vuosia taaksepäin. Suurin osa suomalaisista kuuluu N-ryhmään eli ovat tulleet tuhansia vuosia sitten Suomeen Siperian kautta. Carl Nygrénin esi-isät ovat kuitenkin kuuluneet harvinaiseen I-ryhmään, joka on tullut Suomeen satoja vuosia tai ehkä tuhat vuotta sitten Etelä-Euroopan ja Ruotsin kautta Suomeen. Suomessa ilmeisesti vain Nygrén-suvun mieslinjan jäsenet kantavat I2b1-geeniä, joten Nygrénit ovat varsin harvinaislaatuisia Suomen geeniperimässä.

Margareta Nygrénin (1819 – 1868) jälkeläisiä tutkittiin sekä tilaamalla seurakunnasta tietoja 1900-luvun osalta, että Mikkelin maakunta-arkiston avulla. Sukuseura on myös ollut yhteydessä joihinkin Margaretan elossa oleviin jälkeläisiin, jotka ovat nykyisin nimeltään Eskelisiä, sillä Margareta oli avioitunut Olli Eskelisen kanssa. Margaretan jälkeläisiä lisättiin uuteen sukupuuhun ja kotisivulle. Eskelisille lähetettiin keväällä sukuseuran kirje, johon saatiin muutamia vastauksia. Kantaisä Carl Nygrénin syntyperää yritettiin selvittää tilaamalla tutkimus Kuopion käräjäkunnan tuomiokirjoista vuosilta 1793 ja 1794. Niiden mukaan Kuopion kaupungissa ja lähipitäjissä oli vuonna 1792 saanut aviottoman lapsen kuusi naista, mutta kukaan heistä ei ollut Carl Nygrénin äiti.

Vuonna 2012 sukuseuran hallitukseen kuuluivat Matti Nygrén, Yrjö Nygrén, Mikko Nygrén, Ritva Hakanen, Vieno Marienberg, Olavi Pesonen ja Sirkka Pesonen. Hallitus kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Vuoden ensimmäinen kokous oli Tampereella 11.2. Kesäkuun 4. päivä  hallitus tutustui Helsingissä Kansallisarkistoon kokouksen yhteydessä. Marraskuun 7. päivä kokous pidettiin jälleen Helsingissä ja tilaisuuteen osallistui hallituksen lisäksi myös sukuseuran muita jäseniä. Toiminnantarkastajina toimivat Pertti Pesonen ja Ilmari Nygrén.

Vuonna 2012 sukuseuran jäsenkunta kasvoi 65:sta 72:een, joista 64 maksoivat jäsenmaksun. Jäsenet saivat vuoden aikana yhden jäsenkirjeen lokakuussa ja kotisivuilla rekisteröityneille lähetettiin tiedote tammikuussa

Sukuseuran tilikauden kirjanpidollinen tulos on ylijäämäinen 558,28 euroa. Ylijäämästä tehtiin siirto sukujuhlavaraukseen 500 euroa ja siten tilikauden ylijäämäksi tuli 58,28 euroa, joka liitettiin omaan pääomaan.